Lapsen oman mielipiteen selvittäminen lastensuojeluasioissa

Miian tarina:

”Kun täysi-ikäistyttyäni pääsin tutkimaan minusta ja elämästäni tehtyjä kirjauksia, jännitti se minua kovasti. Toisaalta odotin ja toivoin, että saisin noista papereista vastauksia kysymyksiin, joita minulle oli menneisyydestäni herännyt. Millainen kotitilanteemme todella oli ennen sijoitustani? Millaista apua meille oli tarjottu ennen huostaanottoon päätymistä? Miten yhteydenpitoon jossain vaiheessa liittyneitä rajoituksia oli perusteltu?

Toisaalta pelkäsin, miten kuvani elämästäni – ja omasta itsestäni – muuttuisi asiakirjojen lukemisen myötä. Perustuivatko muistikuvani joistain tilanteista todellisuuteen vai omaan kuvitelmaani? Millaisena minut oli nähty läpi näiden vuosien?

Oivalsin, että laskin hyvin paljon toivoa sen paperipinon varaan, joka eteeni pöydälle laskettiin. Oivalsin senkin, että noilla papereilla voisi olla hyvin suuri merkitys sille, miten loppuelämäni ajan jäsentäisin kaikkea tapahtunutta ja jopa omaa identiteettiäni. Toivoin, että vuosien saatossa vaihtuneet työntekijät olivat kirjausten kautta onnistuneet rakentamaan elämästäni ja sen vaiheista edes jonkinlaisen kokonaisuuden, jota voisin hyödyntää elämäntarinani palasia kootessani.”